kpl4

No mutta siitähän kaikki tarinat saa alkunsa, haaveista, tavoitteista ja rakkaudesta. Elin siis ihan normaalia 17 vuotiaan pojan elämää. Seurustelua, koulua, kavereita, elokuvia ja bändi. Näin sen pitikin mennä.

Kunnes eräänä päivänä koulussa alkoi tapahtua.

Ammattikoulusta tuttu ystävämme Asir joutui mielenkiintoisen tilanteen keskipisteeksi. Asir oli yksi niistä harvoista, joka vaivautui joka päivä kouluun. Luulen et se pelkäsi isäänsä vaikka ei se siitä koskaan puhunut. Asir oli kyllä Suomessa syntynyt, mutta hänen vanhempansa olivat turkkilaisia. Ainakin luulen, että Asirilla oli kova kuri kotona ja se oli se syy miksi hän kävi myös tunnollisesti koulua. Asir aina ilmestyi sovittuihin paikkoihin sovittuihin kellon aikoihin.

Yhtenä maanantaina Asir ei ilmestynyt kouluun ja satuin kai olemaan väärässä paikassa väärään aikaan, kun kuulin opettajien puhuvan koulun käytävällä poliisien kanssa jostain, autovarkaudesta ja Asirin nimi tuli aika usein siellä esiin.

Meni muutama päivä ennen kun Asir tuli kouluun. Tällä kertaa hänen isänsä toi hänet ja vihainen isän valvova katse seurasi Asiria koulun ovelle asti.

Ensimmäisenä Asir katsoi minua ja kysyi sen vakio kysymyksen, kuten aina. Olisiko minulla heittää yhtä tupakkaa. Normaalisti en vähäisiä tupakkejani jakele, mutta nyt minun kävi Asiria vähän sääliksi ja sanoin, että joo okei voin heittää yhden, jos sitten heität takaisin joskus. Menimme koulun takapihalle tupakalle.

Olimme pitkään hiljaa. Röökit oli jo melkein puolessa välissä, kun en voinut enää olla hiljaa.

Yritin olla mahdollisimman rauhallinen ja viileältä kuulostava. Kuulin jotain, juttua, et sinulla olisi ongelmia kyttien kanssa. Jonkun auton kuulemma pöllit. Hetken hiljaisuuden lisäsin vielä että, huh huh olet kyllä sika kova jätkä. Vedin sauhut ja aloin nauraa.

Asir veti kanssa sauhut ja nauroi myös. Totesi siihen, että eikös kaikki turkkilaiset ole autovarkaita.

Heitin siihen, eikö kaikki Itä-Helsingissä ole autovarkaita. Taas nauroimme. En muuta uskaltanut sanoa, sillä Asir ei ollut kuitenkaan vielä niin hyvä ja vanha kaveri, kuin Make tai Toni. Ehkä myös pelkäsin Asiria vähän. Asir oli pitkä, lihaksikas ja komea kaveri.

Asir sylki maahan ja pummi toisenkin tupakan, no annoin sen sille. Asir sytytti uuden tupakan ja hetken pohtimisen jälkeen hän paljasti varastavansa vanhoja autoja. Asir kertoi kuinka, vanhalla teollisuus alueella Helsingin tattarinsuolla oli eräs vanha autopurkamo, missä omistaja maksoi hänelle vanhojen Japanilaisten autojen varastamisesta.

Sanoin hetken mieli johteesta, et vittu olisipa minullakin keikkaa. Meinaan minullakin olisi rahalle käyttöä. Ehkä en uskon, että Asir oli rikollisuuden kanssa tekemisissä tai sitten en vaan uskonut että, sanomani mihinkään vaikuttaisi.

Asir sylki taas maahan ja sanoi, että hän voi järjestää minulle ylimääräistä rahaa, jos niin toivoin. En silloin ollut vielä tosissani, mutta vastasin että tosi siistiä. Sillä hetkellä teini iässä voi hetkessä nähdä, kuinka kova jätkä on kavereiden mielestä tai Marin ihaileva katse, kun rahaa on paljon ja olen kova jätkä.

Käydään vaikka pizzalla ja koulun jälkeen ja jutellaan lisää, sanoin.

Asirille ei käynyt, koska hänen isänsä tuli hakemaan hänet koulusta.