KPL 10

Itä-Helsingin yössä autovarkaana poliiseista on hyvin vähän haittaa. Joskus keikka menee pieleen, jos ohi kävelee ihmisiä tai ikkunoista syttyy valot. Pahin haitta on kilpailija varkaista.

Narkkarit, työttömät ja pahin sakki rahan pulassa olevat muut opiskelijat. Vääntöäkin on saatu aikaiseksi. Tarkkailin erästä autoa jo parikin päivää, kunnes tuli hetki kun keikka piti hoitaa. Pääsin autolle, sain ovet auki. Yhtäkkiä kuului, mitä vittua. Pari pilottirotsista sekavia puhuvaa kaveria hoiperteli kohta auto. Ensin luulin, että kyseessä on auton omistaja ja meinasin kusta housuuni. No joo hetken, kun miettii niin kohti autoa, jossa oli vielä kasettisoitin. Muutama kasetti oli jäänyt keskikonsolin hyllyyn. Toinen oli Abba ja toinen oli Paula Koivuniemi. Ehkä nämä kundit ei kuitenkaan olleet auton omistajia.

Nousin autosta, kysyin, että onko ongelmia??

Vastaus kuului” Vittu sä oot pöllimäs tota autoo”

Vastasin, että mitä vittua se sulle kuuluu??

” Vittu me oltii pöllii ekana tota”

Jaa senku pöllitte, soitan kytille heti ku te tonkaa lähette tosta.

” vitun homo me soitetaa kytille susta”

Sopii mulle, mulla rikkaat vanhemmat ja olen ensikertalainen ei tuu paljoo paskaa niskaan.

Lisäks kellään teist ei kuiteskaan ole puheaikaa puhelimissa.

Hyppäsin autoon vedin sen käyntiin ja lähdin ajamaan. Jännitti pirusti, vedin auton lähimpään tien reunaan rauhalliseen paikkaan. Hyppäsin autosta ulos ja juoksin lähimpään metsään, jäin seuraamaan tilannetta.  Ei sieltä mitään poliisi auton pillejä kuulunut. Luovutukseenkin oli vielä aikaa reilusti. Hyppäsin takaisin autoon. Ajoin Itäkeskuksen Shellille, ostin Red Bullin ja hodarin. Itäkeskuksen Shell oli hyvä paikka. Joku idiootti oli laittanut siellä valvontakamerat niin esiin, että näin tarkkaan mihin ne oli suunnattu, enkä koskaan jättänyt autoani semmoiseen paikkaan parkkiin, että jäisin kameraan. paskat taas yhdistä sekopäistä ajattelin. Jos olisi joskus riskitön paikka hakkaisin muutaman nistin, ajatteli. Samalla hymähdin, ketä huijaisin, en minä niin kova jätkä ollut. hetken ajattelin taas Tonia ja Makea. miten siistiä olisi, jos tekisit näitä hommia heidän kanssa yhdessä.

Välillä harmitti, kun täytyi pitää niin matalaa profiilia, ettei edes kavereille tai marille saanut kertoa yöelämästäni. Suomessa kun ajat nätisti autoa ja noudatat liikennesääntöjä, niin on melko varma, että poliisit eivät häiritse. riski tuntui välillä pieneltä. Miksi en voisi kertoa kavereilleni tai ottaa heitä mukaan ajattelin.

Entä, jos varastamani auton omistajalla on rikollistausta tai rattijuopumus tuomio? Mitäs jos varasta auton joltain, jonka auto on jo kertaalleen varastettu. Ne on niitä juttuja jota ei tule hirveesi mietitty. Sitä ottaa auton alle ja toivoo, että kun, käyttäytyy siististi, niin homma hoituu. Ravistelin välittömästi haaveeni kavereille kertomisesta pois päästäni. Riskejä on paljon, en vaaranna muita, ajattelin. Pitäisi myös itse lopettaa, kun on tarpeeksi rahaa säästössä, mutta ei vielä.