Autovarkaan päiväkirja

Itä-Helsingin yössä autovarkaana poliiseista on hyvin vähän haittaa. Joskus keikka menee pieleen, jos ohi kävelee ihmisiä tai ikkunoista syttyy valot. Pahin haitta on kilpailija varkaista.

Narkkarit, työttömät ja pahin sakki rahan pulassa olevat muut opiskelijat. Vääntöäkin on saatu aikaiseksi. Tarkkailin erästä autoa jo parikin päivää, kunnes tuli hetki kun keikka piti hoitaa. Pääsin autolle, sain ovet auki. Yhtäkkiä kuului, mitä vittua. Pari pilottirotsista sekavia puhuvaa kaveria hoiperteli kohta auto. Ensin luulin, että kyseessä on auton omistaja ja meinasin kusta housuuni. No joo hetken, kun miettii niin kohti autoa, jossa oli vielä kasettisoitin. Muutama kasetti oli jäänyt keskikonsolin hyllyyn. Toinen oli Abba ja toinen oli Paula Koivuniemi. Ehkä nämä kundit ei kuitenkaan olleet auton omistajia.

Nousin autosta, kysyin, että onko ongelmia??

Vastaus kuului” Vittu sä oot pöllimäs tota autoo”

Vastasin, että mitä vittua se sulle kuuluu??

” Vittu me oltii pöllii ekana tota”

Jaa senku pöllitte, soitan kytille heti ku te tonkaa lähette tosta.

” vitun homo me soitetaa kytille susta”

Sopii mulle, mulla rikkaat vanhemmat ja olen ensikertalainen ei tuu paljoo paskaa niskaan.

Lisäks kellään teist ei kuiteskaan ole puheaikaa puhelimissa.

Hyppäsin autoon vedin sen käyntiin ja lähdin ajamaan. Jännitti pirusti, vedin auton lähimpään tien reunaan rauhalliseen paikkaan. Hyppäsin autosta ulos ja juoksin lähimpään metsään, jäin seuraamaan tilannetta.  Ei sieltä mitään poliisi auton pillejä kuulunut. Luovutukseenkin oli vielä aikaa reilusti. Hyppäsin takaisin autoon. Ajoin Itäkeskuksen Shellille, ostin Red Bullin ja hodarin. Itäkeskuksen Shell oli hyvä paikka. Joku idiootti oli laittanut siellä valvontakamerat niin esiin, että näin tarkkaan mihin ne oli suunnattu, enkä koskaan jättänyt autoani semmoiseen paikkaan parkkiin, että jäisin kameraan. paskat taas yhdistä sekopäistä ajattelin. Jos olisi joskus riskitön paikka hakkaisin muutaman nistin, ajatteli. Samalla hymähdin, ketä huijaisin, en minä niin kova jätkä ollut. hetken ajattelin taas Tonia ja Makea. miten siistiä olisi, jos tekisit näitä hommia heidän kanssa yhdessä.

Välillä harmitti, kun täytyi pitää niin matalaa profiilia, ettei edes kavereille tai marille saanut kertoa yöelämästäni. Suomessa kun ajat nätisti autoa ja noudatat liikennesääntöjä, niin on melko varma, että poliisit eivät häiritse. riski tuntui välillä pieneltä. Miksi en voisi kertoa kavereilleni tai ottaa heitä mukaan ajattelin.

Entä, jos varastamani auton omistajalla on rikollistausta tai rattijuopumus tuomio? Mitäs jos varasta auton joltain, jonka auto on jo kertaalleen varastettu. Ne on niitä juttuja jota ei tule hirveesi mietitty. Sitä ottaa auton alle ja toivoo, että kun, käyttäytyy siististi, niin homma hoituu. Ravistelin välittömästi haaveeni kavereille kertomisesta pois päästäni. Riskejä on paljon, en vaaranna muita, ajattelin. Pitäisi myös itse lopettaa, kun on tarpeeksi rahaa säästössä, mutta ei vielä.

Ainoa harmi, että Tonia ja Makea, näkyi harvemmin. Lähinnä koulussa, kun sinne itse vaivauduin. Bändi treeneistä pidin kiinni, mutta kyllä sen huomasi, että harjoittelin muita vähemmän, ja treeneissäkin teki mieli vaan vaihtaa Asirin kanssa keikkakokemuksia. Asir heitti minua reilusti vähemmän keikkaa ja oli tosi varovainen, kerran jäätyään kiinni ja se sopi minulle. Autoja oli enemmän tarjolla ja poliisia kiinnosti asia vähemmän, koska idässä oli varmasti joku hyväksytty määrä varkauksia mitä poliisi sieti ilman suurempia tutkimuksia.

 Bändi hommat piti meidän porukan kuitenkin kasassa. Saimme jopa yhden keikan Siilitien ala-asteen juhlista. Panostimme silloin treenaamiseen erityisen paljon ja keikka sujui tosi hyvin. Lapsoset sekosivat onnesta kun, näytimme rokkareilta ja soitimme Guns and Rosesta kovaa. Mari oli ihan haltioissaan ja jopa minun vanhemmat olivat saapuneet paikalle, hekin olivat jopa ylpeitä minusta. Sinä iltana vanhempani ja Mari tapasivat ensimmäisen kerran. Tapaaminen sujui ihan hyvin ja jopa isäni joka osaa kyllä olla härski käyttäytyi nätisti. Keikan jälkeen minä, Mari ja vanhempani lähdimme Vuosaaren ravintola Rossoon syömään ja sen jälkeen sovittiin, että Mari voi tulla meille yöksi. Se oli se yö, kun minä ja Mari rakastelimme ensimmäisen kerran. Minulle se oli ensimmäinen kerta ylipäätänsä. Taisin jopa tunnistaa sen Marille, mutta hän ei siitä välittänyt. Marilla oli kyllä kokemusta, joten hän taisi suuremman työn tehdä. Minun näkökannalta se oli pirun hienoa. Uskomaton ilta ja yö. Kerrankin elämässäni minusta tuntui, että olen jotain. Rokkari, autovaras, ja jonkun poikaystävä.