Post Icon

Ajatuksia

Olet nyt mahdollisesti lukenut kirjastani ”Autovarkaan päiväkirja” ensimmäisen kappaleen ja olen siitä erittäin kiitollinen juuri sinulle.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on syntynyt kirja, jota en ole ollut koskaan aikeissani julkaista ja sitä ovat lukeneet vain läheisemmät ystäväni.

Olen aina ollut niin sanotusti ”automies” ja urheiluautot ovat aina olleet lähellä sydäntäni, erityisesti japanilaiset urheiluautot, mutta myönnän että myös Bmw merkkiset autot ovat olleet osa elämääni, niin kuin meillä monella. Enkä voi luvata, että enkö hairahtuisi tulevaisuudessa muihinkin merkkeihin. Esim. Audi on ollut lähellä sydäntäni ja olen todella lähellä ollut Ford Mustang kauppoja.

2000 - luvun alku, kuin sain ajokortin olivat mielenkiintoisia aikoja.  Fast and Furious elokuva julkaistiin ja vaikka hassulta se nykyisin kuulostaa, kyseisillä elokuvilla on ollut iso merkitys autonharrastajien piireissä. Myös GTI niminen lehti julkaistiin autonharrastajille. Yhä useammalle auton tuunamisesta tai esim. Eurocruisingeissa ”cruisaamisesta” tulivat rakkaita harrastuksia.

Itse myöskin tuningkärpäsen puremana olen monia muistoja, ystäviä ja kokemuksia rikkampi. Vuosia myöhemmin inspiroituneena fast and furious elokuvista ja reilua mielikuvitusta käyttäen ajattelin laittaa ajatuksiani  paperille. Syntyi fiktionaalinen kirja ”autovarkaan päiväkirja”. Ei ollut koskaan tarkoitus julkaista kyseistä tekstiä mutta rakkaan tyttöystävän rohkaisemana aloitin tämän blogin ja päätin julkaista tänne kappaleita kirjastani pari kappaletta kuukaudessa. Haluan edelleen muistuttaa että kyseessä on vain fantasiaa ja sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Olisi kiva saada autoja harrastavien nuorten saada jotain mieluisaa luettavaa ja ehkä saada myös jotain palautetta.
Schpessu

  • Digg
  • Del.icio.us
  • StumbleUpon
  • Reddit
  • RSS
Post Icon

Prologi, tapahtui 2000-luvun alussa

Sireenit huusivat ja ympärillä vilkkui paljon sinisiä ja punaisia valoja. Paikalle alkoi kertyä paljon ohikulkijoita ja lähitalojen asukkaita. Taka-ajoa oli kestänyt monta tuntia. Nyt kun se vihdoinkin oli ohi niin en edes ollut peloissani tai en ainakaan edes enää yrittänyt päästä pakoon. Olin samalla helpottunut ja samalla tosi väsynyt. Erilaisia ajatuksia pyöri päässäni. Mitä seuraavaksi tapahtuu?? Mitä ihmiset minusta ajattelee?? Mitä tapahtuu minun tulevaisuudelle?? Loppujen lopuksi en edes tiennyt enkä koskaan ottanut selvää kuinka suuria olivat tekemieni rikoksieni seuraamukset  ja millaisia sanktioita niistä saisi Suomessa. 

Olen aina pitänyt itseäni vain autovarkaana, kaverina nyt joka pikkuisen teki bisnestä.  En koskaan pitänyt itseäni edes rikollisena. Tuntui, että kerkesin pyörittämään erilaisia ajatuksia ja tunteita ikuisuuden.  Todellisuudessa en ehtinyt istumaan autossani kuin muutaman minuutin ennen kun poliisit repivät minut autostani ulos.  Ainoa hetki, joka mielestäni tapahtui nopeasti oli, kun minut laitettiin rautoihin ja siirrettiin poliisiautoon. 

Jotain siinä minulle puhuttiin tai ehkä kyseltiin, mutta jotenkin kaiken sen väkijoukon ja välkkyvien valojen keskellä olin vain omissa ajatuksissani. Havahduin kun poliisiauto lähti liikkeelle ja tajusin katsoa ulos ikkunasta. Poliiseja oli paljon, paikalla oli myös lehdistöä sekä tavallista kansaa kaikki kai halusivat nähdä minusta vilauksen. Ajatella ihan kuin olisin joku filmitähti.. noh olen vain autovaras. En matkalla maineeseen vaan matkalla kohti tuhoa.  

Poliisiasemalla kaikki oli melko harmaata ja kaikkialla oli samanlaiset huonekalut. Minut talutettiin parin poliisin voimin muutama kerros ylös ja parin huoneen läpi jonkinlaiseen kuulustelu huoneeseen. Huoneessa ei ollut ikkunoita. Oli vain neljä harmaata seinää, tuoli ja pöytä. Tuuppasivat minut huoneeseen ja toinen poliiseista sanoi jurosti väsyneellä äänellä. ” Odota tässä” Voisinko saada Red Bullin? Kysyin. ”Et ” Kuului vastaus. 

Toinen poliiseista kuitenkin sanoi ystävällisemmin siihen väliin ”no hei, ei se mikään murhaaja tai pedofiili ole, kai se nyt yhden Red Bullin voi saada". Samalla ovi paukahti nenän edessä kiinni ja ajattelin että jään ilman juomaa. Hetken päästä toinen poliiseista kuitenkin toi minulle Red Bullin ja toisti . ”Odota tässä” Istuin alas avasin Red Bullin, otin huikan ja ajattelin, että mitenkäs tähän oikein oli tultu.

  • Digg
  • Del.icio.us
  • StumbleUpon
  • Reddit
  • RSS